Renessanssin musiikki (n. 1400-1600)
Renessanssi
Renessanssi oli uusi tyylikausi Euroopassa, kun siirrytiin keskiajalta uuteen aikaan
Uusi suuntaus näkyi mm. musiikissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa
Muutos ei tapahtunut minään tiettynä vuotena vaan pidemmän ajanjakson aikana
Renessanssin aikaan ihailtiin antiikkia, ja pidettiin "pimeää" keskiaikaa huonona
Ihanteena oli olla yleisnero, Uomo Universale
Esim. Leonardo da Vinci oli kaiken muun osaamansa lisäksi myös muusikko
Painokone keksittiin, ja myös maallisista lauluista alettiin tehdä enemmän nuotteja
Renessanssin musiikki
Harmoniakäsitys laajeni. Terssien käyttö harmoniassa yleistyi eikä niitä pidetty enää riitasointuina.
Musiikin teoria kehittyi ja musiikista tuli entistä monimutkaisempaa
Polyfonia = eri äänien itsenäisyys lisääntyi kuoromusiikissa
Nuotteja alkoivat käyttää myös amatöörit.
Soittimien määrä orkestereissa lisääntyi
Soittimet jaoteltiin soitinperheisiin
Uusia instrumentaalimusiikin muotoja kehittyi: muunnelma, preludi, fantasia, toccata, ricercar ja sonaatti.
Kirkollisia sävellysmuotoja messu ja motetti
Renessanssin soittimia
Viola da Gamba
Luuttu (kielten määrä lisääntyi)
Cembalo
Urut
Nokkahuilu
Krumhorn
Missa Prolationum – Kyrie
Johannes Ockeghem
(1400-luvun lopulta)
Giovanni Pierluigi da Palestrina eli "musiikin ruhtinas" vei huippuunsa renessanssiajan kirkkomusiikin. Hän sävelsi 104 messua ja 250 motettia
Orlando di Lasso oli renessanssiajan tuotteliaimpia säveltäjiä. Hänen teoksiinsa sisältyy 530 motettia, 175 italialaista madrigaalia ja villanellaa, 150 ranskalaista chansonia ja 90 saksalaista liediä